SANATTOMASTA VIESTINNÄSTÄ
- kirkkaanpunainen huulipuna
- hento tai korahteleva ääni
- tuijottava tai pälyilevä katse
- hiusten harominen tai taaksepäin heittely
- korvarenkaan kohentelu tai jopa repiminen (tekee kipeää katsoa..)
- avainten helistely
- pöydän naputtelu kynällä
- klemmarin pingotus tai kumilenkin venytys (väistöliikkeitä yleisössä..)
Miten nuo liittyvät luentoihin ? Ne ja tuhat muuta –ei niin tärkeää - asiaa on jäänyt mieliini kouluajoilta ja työelämän luennoilta. Itse en tohdi edes ajatella, mitä kaikkea olen puuhastellut väkijoukon edessä. Sanattoman viestinnän kirjo on laaja.
”Valtaosa ihmisen sanattomasta viestinnästä tapahtuu kasvojen ilmeiden ja katseen välityksellä. Silmien kontrolli ei ole ihmisellä mahdollista. Niinpä tunteet, kuten suru, ilo, mielihyvä ja pettymys, näkyvät välittömästi ihmisen silmistä ja kasvojen ilmeistä.” Lähde: http://oppiminen.yle.fi/artikkeli?id=1869 Allekirjoitan tuon, mutta kasvot ovat vain osa totuutta.
Kehon kertomaa
Luin Marjo Tiiton laatimaa tekstiä kehomme viestinnästä ja vaikutuin.
”Pieni päännyökkäys, hymynkare tai käden kaari voi olla merkittävä viesti sinua tarkkailevalle työtoverille. Sanaton viestintä välittää suuren osan työpaikan viesteistä virallisten muistioiden ja esityslistojen ohella. Omaa viestintävälinettään eli persoonaansa kannattaakin käyttää harkiten.
|
Työtoverin olemusta ei aina voi lukea avoimen kirjan tavoin, mutta etenkin kehonkieli paljastaa helposti, missä mennään.
- Jos jotakin haluan kehonkielessä korostaa, niin rentoutta. Rento kroppa ja asento kielivät siitä, että tässä on ihminen, joka seisoo sanojensa takana ja viihtyy itsessään ja työssään. Mielestäni urheilijoilla on hyvä ote asiaan, he pyrkivät suorituksissaan ensin rentouteen ja sitten räjähtävään voimaan. Urheilijoiden kuulee usein selittävän epäonnistumistaan sillä, että meni yliyrittämisen puolelle ja rentous unohtui. Aivan sama vaivaa meitä usein kokouksissa ja esitelmissä - pingotetaan ja yliyritetään, Ritva Enäkoski napauttaa.
Rentouden ohella kehosta näkyy kauas myös sen kunto. Jäykkyys, jännitystilat tai löysät lihakset viestivät muille, ettei tämä tyyppi ole tehnyt itselleen mitään aikoihin.
- Jos ei ole kymmeneen vuoteen kuntoillut, kyllähän se näkyy. Ryhti merkitsee paljon, sillä ainahan toisessa katsotaan tämän asentoa. Eläimistäkin huomaa asennon merkityksen - koiratkin tarkastavat toisen asennosta, onko tämä ystävä vai vihollinen. Meissä ihmisissä on paljon eläintä, niinpä asento kertoo meille samoja asioita. Myös silmiin katsominen kuuluu peruskohteliaisuuden piiriin.”
Lähde:
Sanattomaan viestintään kuuluvia tekijöitä
(koottu sivulta http://www.tyvi.net/kvviest/kvviest_IV.htm)
Aika
|
Tila
|
Koskettaminen
|
Kehon kieli
|
Hiljaisuus
|
Haju
|
Katse
|
suhtautuminen aikaan ja sen käyttöön
|
tilan käyttö, ihmisten välinen etäisyys / henkilökohtaisen tilan suuruus
|
kuka koskettaa ketä, miten ja missä olosuhteissa.
|
eleet, ilmeet, asento, liikkuminen
|
suomalainen tarvitsee hiljaisuutta ajatusten muotoilemiseen; monissa muissa kulttuureissa taas ajatteluprosessi puetaan sanoiksi
|
hajuaisti on voimakkaan primitiivinen; se vaikuttaa alitajuisesti enemmän kuin tiedostammekaan
|
silmän liikkeet, silmien räpytys, katsekontakti, puheenvuorojen antaminen ja ottaminen
|
Kuvat kertovat joskus enemmän kuin tuhat sanaa
www.lasinenlapsuus.fi/ll-materiaalia